Hevaamisesta
Samuli antaa ohjeita moshaukseen eli hevaamisen alkeisiin.
Eräs tärkeimmistä seikoista hevimusiikissa on tyylinmukainen liikehdintä. Tämä kiteytettynä pähkinänkuoreen, tahi kindermunaan, on asianmukainen hevaus. Pääasiahan on, että lavalla olessaan hahmo näyttäisi mahdollisimman päheältä, joka saavautetaan vain ja ainoastaan tyylipuhtaalla hevauksella. Ohessa esittelen tärkeimmät hevauksen muodot sekä vinkkejä treenattavaksi kotioloissa.
Perushevaus:
Kyseinen manööveri toteutetaan edestakaisella pään liikkellä mahdollisimman laajalla kaarella. Kyseisessä aktissa ei kuitenkaan ole tarkoitus, että pelkkä pää nykii edestakaisin, vaan että koko ylätorso viuhuu mukana. Liike siis lähtee aina lantiosta saakka ja onkin syytä asettaa jalat tukevaan haara-asentoon, jotta balanssi olisi mahdollisimman hallinnassa. Varo kuitenkin, ettet harjoita liikettä turhan lähellä seinää; tällöin nimittäin saattaa tulla seinään reikä...
Pyörylähevaus:
Tämä varsin näköaistia kutkuttava liike edellyttää mahdollisimman pitkää tukkaa. Idea nimittäin on, että edestäpäin hevaaja ihmeteltäessä, hevaajan tukkaa näyttää pyörivän vinhaa vauhtia ympyrää. Ota siis tukeva etukumara asento, tunnetaan myös pyllistys asentona. Voit kätösilläsi ottaa tukea polvistasi ja ala pyörittämään päätäsi niin nopeasti kuin mahdollista. Tämä saattaa aiheuttaa lievää huimaus efektiä, jota huimapäisimmät sällit voivat karaista esimerkiksi Linnanmäen hurjimmissa laitteissa. Voit myös harjoittaa tässä pientä mielikuvaleikkiä: kuvittele; että päähäsi on kiinnitetty kynä, jolla sinun on tarkoitus piirtää seinään pylpyrä, eli ympyrä. Näin saat helposti aikaisesksi oikeanlaisen liikeradan. Kun hallitset tämän liikkeen, on suosio taattu!
Sivuhevaus:
Tämä on hevauksessa varsin uusi tyylisuunta ja saattaakin aiheuttaa katselijoissa ihmetystä. Tämä liike perustuu varmasti kaikille tuttuun pään ei-liikkeeseen. Eli siis liikutellaan päätä oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Miksei myös oikealta oikealle. Tässäkin manööverissä olisi suositeltavaa, että haituvat päässä olisivat vähintään 10 senttiä pitkät. Toisaalta, myös hyvin pitkä tukka saattaa vaikeuttaa liikkeen oikeaoppista efektiä mutta, harjoitus tekee mestarin sano.
Kasihevaus:
Viimeisimpänä muttei missää nimessä vähäisimpänä esittelen teille arvon lukijat: kasihevauksen. Kun hallitset kaikki edellämainitut hevaamisen perus liikesarjat, voit turvallisin mielin siirtyä tähän spektaakkeliin. Liike muistuttaa pitkälti pyörylähevausta, mutta pylpyrän sijan "piirrämme" seinään kahdeksikon. Tämä liike on oikein totetuttuna niin hypnotisoiva, että se saattaa jahmettää katselijat paikoilleen ja muutta heidät zombeiksi. Ole siis varovainen tämän tempauksen kanssa ja käytä sitä säästeliäästi!
Onnea matkaan ja keikoilla hevataan! Sille on luvassa palkinto, joka esittää näistä ainakin kaksi erilaista tyylimuotoa keikallamme!
Liitän oheen vielä ovelana aasinsiltana luettelon suosittelemistani hiusmalleista, jotka ovat suotavaia hevaamista treenatessa.
Moppitukka: Peruspöheikkö, joka on suurinpiirtein saman mittainen joka suunnasta. Kun leikkaat kaljun, ja annat sen jälkeen tukan vain kasvaa, saavutat noin vuoden kuluttua moppitukan.
Variksen pelätin: Hieman samankaltainen tyyli kuin edellinen, mutta jota on isosisko/veli hieman kyninyt sieltä täältä.
Hapatus: Epämääräinen laitos kupolisi päällä, joka herättää ihmetystä. Tämä on siis hyvin suotavaa hevimetallissa.
Luukkutukka: Iron Maiden fanien suosima. Kasvata mahdollisimman pitkä tukka, jonka jälkeen leikkaa "luukku" kasvojen kohdalle. Näppärä ratkaisu; voit kuljeksiä ympäriinsä pitkä tukka auki ja kuitenkin näet vallan mainiosti eteenpäin.
hevipöheikkö: Monilla kuuluisilla hevityypeillä tavattu tukka tyyli, joka on kasvanut jo vuosia ja joka ei kestä parturin läheisyyttä. Saksien ollessa lähellä, tukka saattaa jopa vaihtaa väriä ja mennä takkuun. Kyseinen on tavattu esimerkiksi Moottörin Jyrinän Jaakolla ja Samulilla.
27.11.2010 Samuli